Lastenneuropsykologia

Lastenneuropsykologia tutkii kehittyvän aivotoiminnan yhteyttä lapsen käyttäytymiseen. Kehitysneuropsykologia (developmental neuropsychology) termi merkitsee samaa asiaa kuin lastenneuropsykologia, mutta korostaa erityisesti kehitysnäkökulmaa.

Kehityksellinen neuropsykologinen häiriö merkitsee synnynnäistä tai hyvin varhain lapsen kehityksessä syntynyttä neuropsykologista ongelmaa, aivojen kehityksen jonkin asteista poikkeavuutta. Kehityksellisiä neuropsykologisia häiriöitä ovat esimerkiksi kielen kehityksen vaikeus, CP-vamma ja matematiikan oppimishäiriö.

Oppimisvaikeudet tarkoittavat ryhmää häiriöitä, jotka ilmenevät vaikeutena kuuntelu-, puhe-, luku-, kirjoitus-, päättely- ja/tai matematiikkataitojen hankkimisessa ja käyttämisessä.

Oppimisvaikeuden taustalla ajatellaan ainakin osassa tapauksista olevan hermoston sikiöaikaisen kehityksen erilaisuutta, joka ilmenee aivojen rakenteen tai toiminnan erityispiirteenä, jotka tekevät tiettyjen taitojen oppimisen erityisen vaikeaksi. Toisin sanoen oppimisvaikeuden taustalla ajatellaan olevan kehityksellinen neuropsykologinen häiriö.

Kouluoppimisen lisäksi kehitykselliset neuropsykologiset häiriöt voivat vaikuttaa merkittävästi vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa ja arkielämän omatoimisuustaitojen hallintaan. Eri asteiset oppimisvaikeudet saattavat myös altistaa muille sekundaarisille ongelmille, kuten käytöshäiriöille ja itsetunnon ongelmille, joten oppimisen vaikeuden varhainen tunnistaminen ja tukitoimenpiteiden järjestely on tarpeen lapsen myönteisen kehityksen varmistamiseksi. Lasten, nuorten ja aikuisten kanssa työskentelevät kohtaavat usein erilaisia oppijoita työssään. Tieto lasten neuropsykologisista häiriöistä auttaa ymmärtämään ja löytämään keinoja millaista tukea voi eri tilanteissa tarjota.

Lapsen vahvuuksien ja vaikeuksien tunnistaminen ja tieto niistä auttaa perhettä ymmärtämään lasta paremmin ja antaa uusia näkökulmia ongelmaan. Päivähoidon henkilökunnalle ja opettajille tieto diagnoosista antaa ohjenuoran, jonka avulla voi tukea lapsen kehitystä.

Lapsen kehityksen häiriöt voivat vaikuttaa merkittävästi myös lapsen minäkuvan kehittymiseen. Kokemus oppimisen vaikeudesta koettelee itsetuntoa, ja lapsi tarvitsee ympäristöltä paljon kannustusta omana itsenään, muihin vertaamatta. Jokaisessa lapsessa on paljon positiivisia ominaisuuksia, vahvuuksia, ja tietoisuus niistä auttaa lasta kestämään vaikeutensa paremmin. Lapsen kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä omata tietoa ja ymmärrystä kehityksen häiriöstä laajalti, jotta he voivat osaltaan tukea lapsen kasvua tasapainoiseksi, itsensä hyväksyväksi aikuiseksi. Kuntoutuksella voidaan huomattavasti tukea lasta saavuttamaan aikuisena hyvä toiminnallinen taso.

korvaamaton_kovalevy.jpg