Neuropsykologinen kuntoutus

Etsitkö neuropsykologisen kuntoutuksen ammattilaista? Tervetuloa Kuntoutusyksikkö Nekkuun! 

Neuropsykologista kuntoutusta voivat antaa neuropsykologian erikoispsykologit, Kelan erityistason kuntouttajapätevyyden saaneet psykologit (neuropsykologi, ET) ja neuropsykologian erikoistumiskoulutukseen hyväksytyt psykologit. Nekussa neuropsykologista kuntoutusta tekevät kokeneet neuropsykologian ammattilaiset.

Lisätietoa neuropsykologien ja neuropsykologisen kuntoutuksen palveluntuottajien pätevyyksistä 

Nekussa tehdään kuntoutusta monipuolisin menetelmin. Meillä tehdään yksilö-, pari- ja ryhmäkuntoutusta sekä verkostopainotteista kuntoutusta. Olemme myös olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa ryhmäkuntoutusta eri paikkakunnilla mm. lukivaikeuslapsille ja luetun ymmärtämisen pulmiin.

Neuropsykologinen kuntoutus soveltuu tukimuodoksi henkilöille, joilla on oppimisvaikeuksia, neurologisia ja/tai neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia. Yleensä neuropsykologiseen kuntoutukseen ohjatulla  on vaikeuksia joissakin seuraavista alueista: tarkkaavaisuuden säätely ja toiminnan ohjaus, kielelliset toiminnot, nähdyn käsittely tai visuomotoriset (silmän ja käden yhteistyö) toiminnot, lukemisen ja kirjoittamisen tai laskemisen erityisvaikeudet. 

Neuropsykologisen kuntoutuksen suunnittelu aloitetaan kartoittamalla kuntoutustarve ja kuntoutettavan voimavarat eli selvittämällä vaikeudet ja vahvat alueet. Kuntoutuksen suunnittelussa on tärkeää motivaation luominen ja ylläpitäminen sekä kuntoutettavan ja tarvittaessa myös hänen perheensä psyykkinen tukeminen.

Neuropsykologinen kuntoutus toteutetaan yksilöllisesti laadittujen kuntoutustavoitteiden mukaan. Kuntoutuksen pohjana on aina laaja neuropsykologinen tutkimus, joka tarpeen mukaan tehdään kokonaan tai täydennetään kuntoutusjakson alussa. Mikäli kuntoutettava on lapsi tai nuori, tehdään kuntoutuksen aikana yhteistyötä vanhempien ja koulun kanssa. Lähettävä taho määrittelee kuntoutusjakson pituuden tilanteesta riippuen – useimmiten kuntoutusjakson pituus on noin 20 kertaa. Jakson päättyessä arvioidaan jatkokuntoutuksen tarve. Kuntoutuksen kokonaiskesto on yleensä noin kaksi vuotta.

Kuntoutuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä riippuen kokonaistilanteesta ja asetuista tavoitteista:
 1) Häiriömekanismiin liittyvät suorat harjoitukset
 - esim. lukemisen perusprosessien harjoitukset, kuten kuullun erottelun harjoitukset
 2) Epäsuorat menetelmät
 - vaikeus pyritään kiertämään vahvojen taitojen avulla, esim. näköhavaintoon perustuvia vahvoja taitoja harjoitellaan käyttämään heikkojen kielellisten taitojen tukena
 3) Oppimisen strategioiden opettelu
 - tärkeä tietää, mitkä ovat tämän lapsen vahvin tapa ottaa informaatiota vastaan
 - esim. lukemistekniikoiden harjoittelu eri oppiaineissa
 4) Yleisten opiskelu- ja laaja-alaisempien taitojen harjoittelu
 - tavoitteen asettelu, tehtävän suunnittelu, oman suorituksen arviointi, esim. miten pystyy keskittymään paremmin
 5) Koulutyöhön suoraan liittyvät tehtävät
 - kirjan käytön harjoittelu, kertaaminen, ongelmakohtien käsittely
 6) Oppimistilanteeseen liittyvien tunteiden käsittely
- esim. tehtävään motivoituminen, oppimiseen liittyvien kielteisten tunteiden käsittely
7) Sosiaalisten taitojen vahvistaminen
- myönteisten toimintakeinojen löytäminen sosiaalisissa tilanteissa, ei-kielellisen viestinnän (eleet, ilmeet jne.) merkityksen ja tulkinnan tukeminen
Nykyään tietokoneavusteiset ohjelmat ovat monesti mukana kuntoutuksessa ja ovat monille motivoiva ja innostava tapa harjoitella uusia tai vaikeita asioita. Lasten kuntoutuksessa erittäin keskeistä on yhteistyö kodin ja koulun kanssa. Kuntoutuksen sisältö ja tavoitteet elävät ja muuttuvat kuntoutusprosessin aikana – kyseessä on monitasoinen yhteistyöprosessi, jossa ovat mukana, ja johon vaikuttavat kuntouttaja, kuntoutettava ja hänelle tärkeän lähiympäristön ihmiset. 

 

nallet.jpg